Lapsen oikeus koskemattomuuteen ja turvaan

Lasten sukuelimiin kajoaminen loukkaa itsemääräämisoikeutta, koskemattomuutta ja turvallisuutta. Tehtiin sitä sitten uskonnon, perinteen tai jonkin muun kuin lääketieteellisen syyn nimissä tytöille silpomisena, pojille uskonnon nimissä ympärileikkauksena tai intersukupuolisille lapsille ”korjatakseen” sukupuoli vastaamaan vain yhtä totuttua, on se aina lapsiin turhaa kajoamista.

Viime viikolla 6.2. vietettiin kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää. Silpominen on sukupuolittunutta väkivaltaa, tekona erittäin julma ja aiheuttaa pelkästään haittoja. Haluamme ottaa kantaa tämän lisäksi kaikkien lasten koskemattomuuteen ja oikeuteen olla lapsena lapsia. Tarkoituksena ei ole vähätellä kenenkään kipuja tai kokemuksia, saati viedä huomiota tärkeältä aiheelta toiselle, vaan alleviivata, että kaikilla lapsilla on oikeus koskemattomuuteen. Kaikki lapset ansaitsevat olla lapsia, turvassa.

FGM

Female genital mutilation on vaarallinen ja haitallinen toimenpide, jossa osa tai kaikki naistyypilliset sukuelimet poistetaan, niitä vahingoitetaan tai ne saatetaan ommella kiinni ilman mitään lääketieteellistä syytä.

Seksuaalioikeuksissa selkeästi määritellään, että jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja keholliseen koskemattomuuteen.

Silvottuja vulvallisia elää kuitenkin maailmalla n. 200 miljoonaa ja n. 3 miljoonalla on vuosittain riski joutua silvotuksi. Myös Suomen tasolla riski tulla silvotuksi on arviolta kolmella tuhannella. Korona lisää riskiä entisestään. Silpominen tehdään yleensä ennen 15 vuoden ikää ja välineet ja ympäristö ovat usein epästeriilejä. Mikään uskonto ei vaadi silpomista, vaikka sitä sen nimissä joskus toteutetaan. Syinä voivat olla myös perinteet, kunniallisuus, neitsyyden varmistaminen, seksuaalisuuden hillitseminen, estetiikka ja talous.⁣

Silpomisella EI ole mitään terveyshyötyjä, sen sijaan sen haittoja voivat olla kivut, tulehdukset, virtsaamisvaikeudet, hedelmättömyys, synnytysongelmat ja jopa kuolema.

Eduskunta äänesti viime vuonna sen puolesta, että silpomisen kieltäminen kirjataan lakiin selväsanaisemmin. Tämä on hienoa. Tärkeintä silpomisen ehkäisyssä on kuitenkin oikean tiedon levittäminen, puheeksiotto, kouluttautuminen ja erityisesti terveydenhuoltoalan ammattilaisten ammattitaito asiaan liittyen. Asia on uskallettava ottaa puheeksi.

Kirjoitin aiheesta omalla Instagram-tililläni ja sainkin pian viestilaatikkooni viestin eräältä keski-ikäiseltä mieheltä. Hän oli kuullut silpomisesta joskus ohimennen, sekä lukenut jokusen otsikon aiheeseen liittyen, siihen sen kummemmin perehtymättä. Hänelle tuli yllätyksenä että toimenpide on todellisuudessa näin julma ja raaka. Hän ei tiennyt. Keski-ikäinen suomalainen mies ei tiennyt mitä silpominen todellisuudessa tarkoittaa. Eikä hän varmasti ole ainoa. Voin vaan ihmetellä, että miksi. Tietysti se ei ole hänen syynsä, ainakaan kokonaan. Syy on meidän vaikenemisen kulttuurissa ja siinä, ettei vaikeista asioista puhuta, vaan ne lakaistaan maton alle, ikään kuin olemassa oleva asia tällä tavoin oikeasti katoaisi. Ikävät asiat jätetään kertomatta ja opettamatta ja oletetaan, että ehkä niistä sitten joskus itse otetaan selvää. Ja näin asia vain unohtuu, vaikka sen olemassaolo ei todella häviä mihinkään.

Pojatkaan eivät ole suojassa turhalta silpomiselta

Suomessa ympärileikataan vuosittain n. 400 poikaa, ilman lääketieteellistä syytä. Syyt ovat uskonnollisia ja kulttuurisia ja liittyvät osaltaan kunniallisuuteen. Suomessa ympärileikkausta ei ole kielletty lailla, mutta toimenpiteitä ei kuitenkaan tehdä julkisella puolella (poikkeuksena toimenpiteet, joissa lääketieteellinen syy esim. liian kireä esinahka). Uskonnon edustajat sen sijaan toivoisivat toimenpiteen tekoa myös julkisella puolella, perustellen näin turvallisempia toimenpiteitä.

Ympärileikkaus rikkoo pienen lapsen itsemääräämisoikeutta, koskemattomuutta ja turvaa. Olisikin ehdottoman tärkeää, että lapsi, jonka keho on kyseessä, itse suostuisi tähän toimenpiteeseen. Kenelläkään muulla ei tulisi olla oikeutta päättää toisen kehosta. On ehdotettu, että toimenpiteet siirrettäisiin ikään, jossa lapsi olisi täysi-ikäinen ja voisi itse päättää asiasta. Tämä on kuitenkin koettu mahdottomaksi.

Ympärileikkauksen vakavat haitat ovat harvinaisia, se ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että toimenpidettä tehtäessä rikotaan lapsen koskemattomuutta. Kohtalaisia ja lieviä haittavaikutuksia kuitenkin esiintyy. Haittavaikutuksia ovat kivut, mahdollinen tulehdus, turvotus ja terskan tunnottomuus. Toimenpide voi siis vaikuttaa seksuaalisuuteen merkittävästikin.

Sukuelimiin turhaa puuttumista koetaan myös intersukupuolisten lasten kohdalla

Intersukupuoliset ovat ihmisiä joiden kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät yksiselitteisesti ole nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisia lapsia syntyy vuosittain n. 10–850. Osa ei välttämättä saa koskaan tietää olevansa intersukupuolinen. Suomen lainsäädäntö tunnustaa vain kaksi sukupuolta ja intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää (arvaa) lapsen kuuluvaksi jompaankumpaan sukupuoleen. Sukupuoli ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen asia. Se ei ole koskaan yksiselitteisesti pääteltävissä kehollisten piirteiden perusteella. Lapsen sukupuolen voi tietää vasta, kun lapsi sen kertoo itse.

Joskus intersukupuolisille lapsille tehdään ei-lääketieteellisesti tarvittavia, kosmeettisia sukuelinten ”normalisoivia” leikkauksia sekä hormonihoitoja. Tätä edesauttavat vanhentuneet hoitokäytännöt ja tiedon puute. Leikkauksissa suositaan naistyypillisten sukuelinten muodostamista, sillä se on helpompaa. Tämä arvaus lapsen sukupuolesta voi kuitenkin mennä pahasti pieleen ja hankaloittaa lapsen elämää tulevaisuudessa. Ei-lääketieteelliset hoidot ovat epäeettisiä ja rikkovat itsemääräämisoikeutta sekä kehollista koskemattomuutta.

Jos mitään lääketieteellistä syytä ei ole, lapsi ei tarvitse näitä kosmeettisia leikkauksia tai hoitoja. Intersukupuoliset ihmiset ovat itse nostaneet esille, että nämä tarpeettomana tehdyt “hoidot” ovat aiheuttaneet monille fyysistä ja psyykkistä haittaa. Hoidot saattavat olla jopa traumatisoivia. Olisi ehdottoman tärkeää odottaa, että intersukupuolinen lapsi saa kasvaa täysi-ikäiseksi ja päättää itse omista hoidoistaan (tai olla ottamatta niitä ollenkaan), sillä ne vaikuttavat suuresti omaan kehollisuuteen ja oman itsensä kokemiseen.

Siis

Meidän on suojeltava kaikkia lapsia. Suojelua ei ole se, että tehdään lapselle vahinkoa ja kipua aiheuttavia toimenpiteitä siinä tarkoituksessa, että hän pysyy kunniallisena, yhteisölle arvokkaana tai että hän kuuluu uimahallissa paremmin joukkoon. Suojelu on sitä, että kaikilla lapsilla säilyy itsemääräämisoikeus ja koskemattomuus omaan kehoon. On odotettava, että lapset kasvavat täysi-ikäisiksi jolloin he saavat itse päättää omasta kehostaan ja mahdollisista toimenpiteistä.

Instagramini seuraaja sai tietoa silpomisesta minulta, ja hyvä niin. Olisi kuitenkin ollut äärettömän tärkeää, että hänelläkin tämä tieto olisi ollut jo kauan aikaisemmin! Miten voimme puuttua maailmamme epäkohtiin, jos emme edes tiedä niiden olemassaolosta? Selkeästi jonkin on muututtava. Tarvitsemme lisää tietoa ja sen levittäjiä. Meidän tulee panostaa myös itsenäiseen oppimiseen. Puhua ja oppia asioista, jotka ovat vaikeita. Myös niistä, joiden emme usko koskettavan juuri meitä, sillä todellisuus on toinen.

Meidän on huolehdittava lapsiemme turvallisuudesta. Oltava heidän puolella, jotka eivät itse pysty puoliaan pitämään. Säilytettävä ihmisoikeudet ja suojeltava niiden toteutumista.

Lähteet:

WHO, THL, Seta

Teksti: Ida Vainionpää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s